Olet siis huomannut, että no-limit hold'emissa ei ole kysymys omien, vaan vastustajan korttien pelaamisesta. Isoja puutteita näyttää kuitenkin vielä olevan laskelmissa, joka kerta kun näet edessäsi kuningatar-ysin samaa maata tai ässä-kolmosen eri maata. Joka tapauksessa on elintärkeää tiedostaa pelaajien sekä live-, että tietysti verkkopeleissä antavat tellejä, vaikka pelaajat eivät välttämättä irvistä kun he bluffaavat tai raaputa korvaansa kun heillä on monsteri. He antavat kuitenkin tietoja jokaisen kippauksen, maksun tai korotuksen yhteydessä.

Kaikissa pöydissä verkossa tai livenä jokainen pelaaja luo panostustyylillään itselleen imagon. Ilmeisin näistä tyyleistä on aggressiivinen pelaaja. Heti ensimmäisestä pelatusta kädestä alkaen tämä pelaaja paistaa esiin. Hän korottaa ennen floppia tai flopin jälkeen hyvästä positiosta varastaakseen sokkopanokset. Tällaista pelaajaa vastaan on tärkeää tarkkailla mahdollisia johdonmukaisia panostuskuvioita. Ovatko ne todella epäjohdonmukaisia? Mikäli ovat, siirry sivuun ja anna hänen tuhota merkkinsä. Mutta jos hän järjestelmällisesti korottaa myöhäisestä positiosta ja tämän jälkeen passaa ja maksaa, on turvallista olettaa, että suuressa osassa tapauksista hän korotti bluffina tai semibluffina. Aggressiiviset pelaajat pyrkivät hyödyntämään myös muiden pelaajien näyttämää heikkoutta. Joten ole tietoinen kun passaat tai maksat, että tämä henkilö todennäköisesti korottaa. Tunnistamalla nämä kuviot, alat huomata tilaisuuksia passaus-korotukseen tai slouvaamiseen.

Yhtä tärkeää on tiedostaa pöydän konservatiiviset pelaajat. Näiden pelaajien pelistrategia (jos heiltä sellainen löytyy) on kipata kaikki muut kädet paitsi monsterit. He tekevät sen siinä toivossa, että he saisivat poimittua muutaman potin sillä välin kun muut vastustajat tiputtavat toisiaan. Tämän tyyppiset pelaajat ovat yleisiä erityisesti pidemmissä turnauksissa ja heidän havaitseminen voi opettaa käsittelemään isoa osaa vastustajistasi joita tulet kohtaamaan. Tähän sopiva yleisohje on, että jos he passaavat sinä lyöt ja jos he lyövät sinä kippaat. Toinen tilanne jossa voit nähdä tiukan pelaajan toimivan on kun he ovat jakajan paikalla ja vuoro tulee hänelle passattuna. Mikäli pelaajan toiminta kasvaa asteittain kun hän on viimeisenä vuorossa, silloin todennäköisyys että lyönnit ovat bluffeja tai semibluffeja kasvaa. Tietenkin aggressiivisen ja konservatiivisen pelityylin väliin mahtuu erilaisia pelaajia, joista jokainen toimii omalla tavallaan tietyissä tilanteissa. Esimerkiksi joku pelaaja pitää mahdollisimman monen flopin katsomisesta, mahdollisimman halvalla ja tätä ennen heiltä ei ole odotettavissa paljoa toimintaa. Nämä pelaajat maksavat yhden panostuksen melkein kaikilla korteillaan ja sitten yrittävät esittää mitä he näkevät. Tämän vuoksi on tärkeää suojata hyviä kortteja korotuksella. Toinen pelaajatyyppi on ‘all-in’ pelaajat, jotka luottavat vähän taitoihinsa arvioida korotusta ja päättävät mennä all-in. Jos näet pelaajan, joka on voittanut useita potteja menemällä all-in, on jälleen turvallista olettaa, että jokainen näistä käsistä ei ole välttämättä ollut monsteri ja maksaminen on todennäköisemmin oikea peliliike.

Panostuksen määrän arviointi saattaa olla merkittävä tapa kertoa vastustajasi käsistä. Aloitteleva pelaaja voi esimerkiksi yrittää bluffia huonosti arvioidulla ylikorotuksella, paljastaen samalla että hän on todennäköisesti jäljessä. Jos floppi esimerkiksi sisältää ässän ja kaksi keskikorttia ja vastustajasi passaa sinun jälkeesi, voidaan sanoa, ettei hänellä ole ässää kädessään. Tämän vuoksi jos hän korottaa kolme-neljä kertaa potin turnilla tai riverillä, hän todennäköisesti yrittää esittää ässää. Tosiaan mihin tahansa korotukseen joka poikkeaa tavallisesta tietyn pelaajan kohdalla, pitäisi suhtautua epäilevästi. Pelaaja joka yleensä korottaa kaksi-kolme kertaa ison sokkopanoksen verran ja puolesta potista kolmeen neljäsosaan voidaan olettaa, että hän tekee niin jatkossakin. Tämän vuoksi jos he ylipanostavat tai alipanostavat verrattuna näihin summiin on todennäköistä, että he ovat joko johdossa tai bluffaavat.

On olemassa myös tarkempi tapa kerätä tellejä vastustajan panostuskuvioista. Pelaaja joka korottaa vahvalla kädellä tekee sen yleensä käyttäen tasaisia, pyöreitä summia suhteessa potin kokoon ja sokkopanoksiin. Tämä kestää yleensä kauemmin kun pelaaja mittaa korotusta saadakseen maksimaalisen voiton. Bluffikorotus on todennäköisemmin nopea ja satunnainen. Tämä panostusnopeus on erityisen tärkeää verkkopelissä. Erityisesti silloin kun pelaaja on tehnyt välittömän maksun edellisellä kierroksella. Maksu on todennäköisesti tehty esivalintapainikkeiden avulla ja se yleensä tarkoittaa vetokättä. Hänen panostusnopeutensa on nyt tärkeää selvitettäessä saivatko he vetonsa kiinni vai eivät. Livepelissä tätä aikaa verrataan siihen kuinka kauan yksittäinen pelaaja laskee panostustaan.

Tärkein muistettava kun yritetään lukea tellejä vastustajan panostuskuvioista, on, että jokaisella pelaajalla on omakohtainen lähestymistapa itse peliin. Heidän tyyliään pokerinpelaajina voidaan tarkkailla ensimmäisen tusinan pelatun käden jälkeen missä tahansa pöydässä ja tietojen perusteella voidaan saada aikaiseksi parempi laskelmoitu arvaus siitä mitä heillä on kädessään. Vaikka suurin osa pelaajista kykenee sijoittamaan nämä perussäännöt oikeisiin mittasuhteisiin, on vaarallista tuoda niitä esiin tässä liian tiukasti. Jääköön tämä perustaksi, johon vankka no-limit peli perustuu.